Kaaos. Jokanen käsittää sen erilailla. 

Mulle blogin kaaos on lähtökohtasesti positiivista. Se alakaa aamulla ja hyvällä tuurilla taukoaa hetkeksi yöllä. Se käsittää kaikki elämänalueet ja seuraa vessaankin. Hyökkää eteen nurkan takaa ja säikyttää kissat. Se on elämää. Jos hetkeksi helepottaa, niin sitten tilalle keksitään jotain uutta kivaa, ettei vaan kävis aika pitkäks. 

Pari vuotta tein ajatustyötä blogin perustamisen suhteen. Oon aika tylsä, mutta rauhaton. Mulle ei tapahru mitään jännää ja päiväkirjan kirjoittaminen on aina ottanu hiekkaan koska se on niin hirasta ja tylsää. Puhun ennemmin ittelleni autossa ääneen. Nopiampaa ja tehokkaampaa käydä asioita läpi. Ni elikkä outokin vielä. En oo ottanu selfieitä enkä belfieitä sosiaaliseen mediaan ja voi mennä kuukausikin ilman facebookin päivitystä. No miks hemmetissä blogi?! No just siks. Tää on jotain mitä en oo koskaan ennen teheny. Ja kaikkeahan pitää kokeilla jos on maharollisuus. Eres kerran elämässä. Ja ehkä tämä on sellanen oma päänsisänen matka omaan itseen, avoimuuteen ja itseilmaisuun. Kirjottaminen ja ääneen puhuminen auttaa jäsentämään asioita päässä. 

Oon 36v. nainen etelä-pohojammaalta. Naimisissa Ranskalaisen mieheni kanssa. Jäläkikasvua 3kappaletta. Tehokkaasti kaikki kerralla nii ei tartte olla montaa kertaa isolla mahalla. Kotona myös tällä hetkellä kaksi kissaa ja koira. Asutaan maalaistaloa ja pyöritetään yhyressä kuntosalia. Salilla olen Personal Trainer, ryhmäliikuntavastaava ja jokapaikanhöylä. Blogi suurimmaks osaks tuloo käsittelemään tuota rakasta harrastustani josta tuli myös työ. Kirjotan myös arjen pyörittämisestä kaiken tämän hallitun kaaoksen keskellä. Elämästä neljän urospuolisen kanssa. Asioista mitä en uskonut näkeväni/kuulevani/sanovani ennen kuin minusta tuli kertaheitolla kolomen pikkujätkän äiti.  Ja treeneistä, tottakai! 

Meillä jokasella on oikeus elää elämäänsä miten haluaa ja osaa. Tekstini tarkotus ei ole loukata ketään tai neuvoa. Se on oma näkemykseni omasta elämästäni. Ennen lapsia saatto sanoa, että on monta rautaa tulessa. Nyt on parat ja kattilat sikin sokin ja hella piiputtaa ylikuormittumisesta.

Otan elämän vastaan niinkuin se annetaan ja pyrin tekemään siitä parempaa. Etsin hyvyyttä ja positiivisuutta joka asiasta, sillä sitä löytyy! Joskus on vaan liian lähellä nähäräkseen. Kaipaan rauhaa ja luontoa. Treeneissä pyrin aina parempaan. Treenaan kovaa, mutta olen oppinut myös hidastamaan. Olen jääräpäinen pohojalainen. Tervetuloa blogiini!